Marja-Liisa Vettenranta
kouluttaja, insinööri (YAMK)
Olen Ilmajoella syntynyt ja maatilalla Kauhajoella Kurikan rajalla alakoulusta ylioppilaaksi saakka kasvanut insinööri-emäntä. Opiskelut ja työ veivät viideksi vuodeksi tekuun ja Finlayssonille Tampereelle ja sieltä sitten avioon maatilan emännäksi Jalasjärven Luopajärvelle 70-luvun lopulla.
Työurani aloitin Tiklas Oy:ssä Vaasassa ja Seinäjoella sekä kouluttamalla 80-luvun alussa Jalasjärvellä aloittaneelle Suomen Trikoon tehtaalle työntekijöitä. Siitä alkoikin pitkä urani aikuiskouluttajana alueemme aikuiskoulutuskeskuksissa sekä välillä lehtorina (neljä vuotta) Kurikan ammattioppilaitoksessa. Kouluttajan urani lisäksi olen toiminut lähes kymmenen vuotta kehittäjänä ja projektipäällikkönä erilaisissa yritysten ja tuotteiden sekä koulutuksen kehitystehtävissä. Osa niistä on ollut myös kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Nyt toimin Sedu Aikuiskoulutuskeskuksessa Esimiesareenalla sekä teollisen tekstiilin kouluttajana. Olen toiminut aina läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa alueellamme ja ympäri Suomen kouluttaen heidän työntekijöitään ja esimiehiään, jotka ovat suorittaneet ammatillisia tutkintoja.
Koulutus ja kehittäminen ovat olleet aina lähellä sydäntäni kaikissa muodoissaan. Itse olen ollut elinikäinen opiskelija suorittaen työn ohessa atk-opintoja, ammatinopettajan opinnot, korottaen insinööri-opintoni AMK-tasolle ja sitten lopuksi vielä ylemmän AMK-tutkinnon teknologiaosaamisen johtamisessa. Koulutus on siis lähellä sydäntäni ja haluan olla vaikuttamassa alueemme koulutuksen säilymiseen ja kehittämiseen laadukkaana. Kurikan kampus on todella merkittävä asia alueemme kehityksessä. Tuleva ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi kampus sekä koulutuksen ”digiloikka” pitää osata käyttää alueemme nuorison ja hyvinvoinnin ponnahduslautana yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Ei väliinputoajia vaan kaikille lukio, ammatillinen koulutus tai työmahdollisuus ja siitä ura eteenpäin jatko-opintoihin sekä työurille.
Olen toiminut nuoruudestani lähtien eri järjestöissä myös opiskeluaikana Tampereen teknillisen opiston oppilaskunnassa sihteerinä. Yhdistystoiminta jatkui luontevana Jalasjärven Luopajärvelle muutettuani. Näin pääsin tutuksi kylään. 80-luvun alusta saakka olen toiminut aktiivisena kylätoiminnan ja kylän kehittäjänä eri yhdistyksissämme. Pisimpään Nuorisoseurassamme n. 26 vuotta eri tehtävissä, pisimpään puheenjohtajana.
Kunnallisissa luottamustoimissa olen toiminut 80-luvun lopulta saakka rakennus- ja teknisessä lautakunnassa ja nyt olen toiminut varavaltuutettuna sekä teknisen lautakunnan jäsenenä. Lisäksi toimin Kurikan kirkkovaltuustossa ja Jalasjärven kappelineuvostossa. Ammattiini liittyen olen toiminut OPH:n tutkintotoimikunnissa opettajajäsenenä vuodesta 2002 saakka. Nyt olen teollisuuden ja tekniikan tutkintotoimikunnan jäsen. Lisäksi olen ollut mukana useassa OPH:n tutkintojen uudistamistyöryhmässä tekstiilialalle. Nyt toimin puheenjohtajana Tekstiili- ja muotialan tutkintojen uudistamisen ohjausryhmässä.
Minulla on kaksi aikuista lasta ja heidän perheissään kummassakin kolme lasta. Olen siis kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Mieheni kuoli yllättäen 2003 eli olen leski. Harrastuksiini kuuluu lastenlasten kanssaan touhuamisen lisäksi käsityöt, liikunta mm. juoksu, hiihto, uinti, pyöräily, ystävät, kulttuuri, matkustaminen. Iäkkäiden vanhempieni ja anoppini huolenpito ovat myös ajankohtaisia asioita.
Kokemusta on ja haluan antaa panokseni elinvoimaisen, yhtenäisen Kurikan luomiseen!
Edellä olevan saavuttamiseksi meillä pitää olla päätöksenteossa visio tulevaisuuteen ja punainen lanka koko Kurikan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä kehittämiseksi kuntatalouden tasapainoisuuden säilyttäen. Yritystoiminnan myös maatalousyritysten edellytysten luominen ja tukeminen kaavoituksella ja tiloilla sekä neuvonnalla tasapuolisesti koko Kurikassa.
''Tiedän sijaintini kohti elinvoimaista, yhtenäistä ja viihtyisään Kurikkaa numerolla 112''